Binääripuita piirrettäessä tulee huomioida, että jos jollain binääripuuhun kuuluvalla solmulla on vain yksi lapsisolmu, tulee lapsisolmu selkeästi sijoittaa joko vasempaan tai oikeaan alipuuhun. Kaksi puuta eivät ole samoja, vaikka niiden ainoa ero olisi yhden lapsisolmun sijoittuminen joko vasempaan tai oikeaan alipuuhun.
Kuvassa 1 (a) on binääripuu. Siinä juurisolmu sisältää luvun 6. Lehtiä ovat solmut, jotka sisältävät luvut 2, 5 ja 8. Loput solmut ovat sisäsolmuja. Solmu 3 on solmujen 2 ja 5 vanhempi ja solmun 6 lapsi. Solmuun sisällytettyä tietoa sanotaan avaimeksi ¾ tähän puuhun on talletettu avaimet 2, 3, 5, 6, 7 ja 8. Kuten edellä, solmuun viitataan suoraan sen avaimella. Siten esimerkiksi solmusta 3 ja solmusta 5 puhuttaessa tarkoitetaan kahta solmua, joista toiseen on tallennettu avain 3 ja toiseen avain 5.
Myös kuvan 1 (b) ja (c) puut ovat binääripuita. Huomaa, että (a) ja (b) -kohtien puut eivät ole samoja.
Puu on binäärietsintäpuu, mikäli sen kaikille solmuille x pätee, että solmun x vasemman alipuun solmujen avaimet ovat pienempiä kuin avain x. Vastaavasti tulee solmun x oikean alipuun avainten olla suurempia kuin avain x. Kuvassa 1 (a) ja (c) puut ovat binäärietsintäpuita.
Alla oleva ohjelma etsii puusta annetun avaimen a. Se palauttaa avaimen a sisältävän solmun puusta, jonka juurisolmu on s. Lisäksi palautetaan solmun a vanhempi y. Jos avainta a ei löydy puusta, niin palautetaan tyhjä solmu x ja solmu y, johon päädyttiin avainta a etsittäessä. Myös y voi olla tyhjä, mikäli puu on tyhjä tai mikäli avain on juuressa.
Avaimen a etsiminen puusta, jonka juurisolmu on s.
Jos a < solmu x, niin
sijoita x := solmun x vasemman alipuun juurisolmu,
muutoin
sijoita x := solmun x oikean alipuun juurisolmu.
Palautetaan solmu x ja sen vanhempi y.
Nyt rivillä (3) solmu x ei ole tyhjä eivätkä avaimet ole samoja, joten rivillä (8) tulee muuttujan x arvoksi solmu 5. Koska avaimet ovat samoja, ei enää toisteta rivejä (4)-(8). Siis rivillä (9) palautetaan solmu x (jonka avain vastaa etsittyä avainta) ja sen
vanhempi eli solmu 3 (muuttujan y
arvo).
Jos etsittäisiin avainta 4, niin riveillä
(4)-(8) tulisi muuttujan x arvoksi lopulta
vasemman alipuun juurisolmu. Koska solmulla 5 ei ole alipuuta, tulisi muuttujan
x
arvoksi
tyhjä. Muuttujan y
arvoksi tulisi solmu 5. Nämä solmut
x
ja y myös palautettaisiin vastaukseksi (eli puusta ei löydy
avainta 4 ja etsintä loppuisi solmun 5 kohdalla).
Esitetään seuraavaksi avaimien
lisäys binääripuuhun. Ideana on etsiä aluksi sopiva
kohta, johon lisättävän avaimen sisältävä
solmu voidaan liittää. Sen jälkeen solmu liitetään
paikalleen joko juureksi tai vasemmaksi tai oikeaksi lapseksi. Sopivan
kohdan etsimisessä voidaan käyttää edellä esitettyä
avaimen etsintää.
Avaimen a sisältävän solmun lisäys binääripuuhun t.
liitä solmun y vasemmaksi lapseksi solmu a,
muutoin
liitä solmun y oikeaksi lapseksi solmu a.
Esimerkiksi kuvan 1 (a) binääripuu
on muodostettu lisäämällä alkujaan tyhjään
puuhun siinä esiintyvät avaimet järjestyksessä 6, 7,
8, 3, 2 ja 5. Toinen mahdollinen järjestys on 6, 3, 7, 2, 5 ja 8.
Jos puuhun vielä lisätään solmu, jonka avain on 4,
ensimmäisellä rivillä etsitään ensin solmu 5 (muuttujan
y
arvo). Tämän jälkeen riveillä (2)-(7)
sijoitetaan solmu 4 solmun 5 vasemmaksi lapseksi.


Muodosta binäärietsintäpuut
(a) ja (b) lisäämällä aluksi tyhjiin puihin (a)- ja
(b)-kohdissa luetellut avaimet annetussa järjestyksessä (aineistossa
esitetyllä avainten lisäysmenetelmällä). Piirrä
jokainen vaihe selkeästi paperille. (Esimerkiksi (a)-kohdassa sinun
tulee piirtää neljä erillistä binäärietsintäpuuta:
ensin puu, jossa on avain 4, sitten puu, jossa avaimet 4 ja 3, jne.)